Lapsuuden sankarit ovat aiheena tämän viikon tv-torstaissa. Tuntuu nostalgiselta palata miettimään mitä (silloin kultaisella 80-luvulla) tulikaan katsottua tuutista. Hämmentävän hyvin muistankin sarjoja, mutta joidenkin nimet ovat kadonneet. Onnekseni huomasin monen muun haikailevan samojen sarjojen perään ja näin ollen onkin helppo ollut selvittää mitä ne omat suosikit taas olivatkaan. Ainoastaan se yksi brittiläinen nuorten sarja jäi vaille nimeä, mutta hitto vie, muistinpa että sen alkumusiikkina soi Kate Bushin Running up that hill, ja johan löytyi. Mutta aloitetaanpa tilitys...
Kuten varmaan kaikki muutkin olkatoppausajan lapset ja nuoret, olen minäkin Ihmemieheni ja Ritari Ässäni katsonut. En kuitenkaan koskaan hirveästi lämmennyt niille, vaikka osaankin viheltää molempien teemamusiikit vaikka unissani. Sen sijaan olin suuren "draaman" ja jännityksen ystävä. Ensimmäisiksi sankarihahmoehdokkaiksi mieleeni juolahtivat kahden brittisarjan päähenkilöt. Ensimmäisen selvitin olleen nimeltään The Gemini Factor (1987, suom. kaksostekijä), joka kertoi toisistaan erotetuista kaksosista joilla on telepaattinen yhteys toisiinsa. Kaksosista samaistuin erityisesti poikaan. Toinen sarja taas oli juurikin se Kate Bushin musiikin teemoittama Running Scared (1986). Tämän suomenkielistä nimeä en muista enkä äkkiseltään mistään löytänytkään. Sarja oli pitkään kotonani VHS-kasetilla tallessa, mutta sittemmin siihen on teinikiihkossa jyrätty jotain päälle. Äsht miten näin jälkikäteen ärsyttää tuollaiset jyräystempaukset. Sarjan juoni oli tiivistettynä seuraavanlainen: nuori tyttö sekaantuu Lontoon alamaailman bisneksiin ja sokeainkirjoitus ratkaisee kaiken. Lopputekstien aikana tytön ja ystävänsä kädet erkanevat toisistaan. Ja siinä ihan viimeisessä jaksossa palaavat takaisin yhteen. Aah. Päähenkilö Paula oli suuri sankarini pitkään. Löysin sarjan DVD-julkaisun UK Rarities -nettikaupan sivulta. Ihan en ole kyllä varma onko julkaisu virallinen vai ei. Gemini Factorista ei virallista julkaisua ainakaan tiettävästi ole. Youtube olkoon ystävämme siihen asti.
 |
| Kuvalainaus: Ukrarities.com |
Kotimaisten televisiosarjojen hahmoista sankareitani olivat ehdottomasti Tarkkiksen (1986) pojat Tommi ja Janne. Jarno Jokisen esittämä Ville oli mielestäni jo siihen aikaan ihan liian nuori. Tommi oli se punkkaripoika niittivöissä ja nahkatakissa. Janne farkkuliivinen höpöttäjä. Tietenkin pidin enemmän Tommista, mutta näin jälkikäteen ajatellen Janne taisi olla lähempänä todellista minääni. Yle on koostanut muutamia jaksoja Tarkkista ja jatkosarjaansa Kaatista elävään arkistoon. Loistavaa ajankuvaa.
Luulen, että Running Scaredin Paula, Gemini Factorin Lee ja Tarkkiksen Tommi (nämä Lee ja Tommi ovat muuten paitsi samankaltaisia hahmoja, myös yllättävän samannäköisiä) jäivät inhimillisyytensä ja erehdystensä vuoksi kuitenkin vain hetkellisiksi sankareiksi tv-taivaallani. Heistä ei ollut sankarin mittoihin myöskään lyhyen tv-kestonsa vuoksi. Kuusi tai kahdeksan jaksoa ei riitä. Mutta 15 jaksoa saattaisi hyvinkin jo riittää... Ehkäpä sankari ei myöskään voi olla liian moniulotteinen vaan jämptisti ja varmasti omalla asiallaan.
Lapsuuden sankarikseni nousee näin ollen animaatiohahmo. Hän on johtopäätösten mestari, yksityisetsivä Nikke Knatterton. Knatterton on sitä paitsi kestänyt aikaa kertakaikkisen hyvin. Edelleenkin ilahdun hänen loisteliaista päättelytaidoistaan, puhumattakaan lukuisista teknisistä vimpaimista joita Knatterton työssään käyttää. Hän on rohkea, huumorintajuinen, luotettava ja älykäs. Siis todellinen sankari. Kaiken lisäksi Nikke Knatterton sai minut lukemaan vakoilijan käsikirjaa yhä tiiviimmin. Uskon edelleen että minusta olisi tullut hyvä vakoilija tai etsivä.
 |
| Kuva: discshop.fi |
Nikke Knatterton on Manfred Schmidtin sarjakuviin perustuva länsisaksalainen animaatiosarja. Se
valmistui alun perin jo vuonna 1978, mutta sai suomenkielisen ensi-iltansa vasta 1989. DVD-julkaisua odotettiinkin sitten vielä melkein 20 vuotta
lisää. Kun nyt aivan rehellinen olen, ei mieleeni edes tule ketään muuta länsisaksalaista tv-sankaria - paitsi toki nämä vanhemmanpuoleiset rikosetsivät. Mutta hehän olivat savukkeille ja popliinitakeille tuoksuvina aivan liian vanhoja ollaakseen minun sankareitani. Mutta takaisin Knattertoniin. Kaiken muun hehkutuksen lisäksi on lopuksi todettava, että tämän tv-sarjan jaksot kantavat aivan ehdottomasti kaikkien aikojen parhaimpia nimiä. Vai mitä sanot esimerkiksi tuosta otsikon rikollisesta liemikuutiosta. Myös käteistä, koruja ja koukeroita on yksi suosikkejani. Ei muuta kuin DVD:n pariin. Olen onnellinen omistaja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti