Televisiotorstaissa kysellään laadukkaan kotimaisen tv-sarjan perään. Sketsiviihteen puolelta löytyisi mainiot Studio Julmahuvi ja Velipuolikuu, mutta palan halusta kertoa teille siitä kaikkein parhaimmaista, laadukkaimmasta ja hitto vie, jopa jännittävimmistä ja hämmentävimmistä kotimaisista televisiosarjoista joita olen koskaan nähnyt. Kaikkien aikojen ehdottomasti paras on Neil Hardwickin käsikirjoittama ja ohjaama Pakanamaan kartta vuodelta 1991.
 |
| Kuva: cdon.com |
Aloitetaan vaikka siitä, että tämä sarja opetti minulle uusia asioita. Ensinnäkin, että suomessa voidaan tehdä kansainvälisesti kovatasoista tv-draamaa. Toiseksi sain oppia ja nähdä millaista on kuvaussihteerin työ. Ylen elävä arkisto kertoo sarjasta seuraavasti:
Hienoa sarjassa on myös se, että monet sen aiheista ovat edelleenkin ajankohtaisia. Vaikka puhelimet ovat muuttuneet, on ekoterrorismi edelleenkin in, hit ja pop. Tässä Hardwick oli ehkä jopa aikaansa edellä."Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Uutta oli laajan ja moniulotteisen tarinan rakentaminen palapelimäisesti useille aikatasoille. Katsojaa ei päästetty helpolla: pysyäkseen tarinan tasolla oli katsojan keskityttävä näkemäänsä herpaantumatta. Siitäkään huolimatta mikään tarinassa ei ollut ennakoitavissa. Vuonna 1991 ensiesitetty sarja nostattikin tuoreeltaan suoranaisen mediamyrskyn."
Voima-lehdessä on ilmestynyt Ville Lähteen kirjoittama artikkeli Paluu Pakanamaalle, jossa kirjoittaja on haastatellut Neil Hardwickia sarjan syntyvaiheista. Mielenkiintoista luettavaa. Hardwick kertoo muun muassa kirjoittaneensa sarjan kertaalleen uusiksi nähtyään Dennis Potterin Laulavan salapoliisin. Selittää paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti