maanantai 30. syyskuuta 2013

Viisi parasta


Kaikkien aikojen ensimmäisessä televisiotorstaissa pyydetään listaamaan tv-sarjojen tämän hetken Top5. Koska en osaa muodostaa järjestyksessä olevaa Top vitosta, päätin vain esitellä lyhyesti viisi suosikkiani. Lähdin pohtimaan ensin juuri nyt pyöriviä tv-sarjoja ja päädyn siihen että sieltä löytyy kaksi minua suuresti ilahduttavaa sarjaa. Ensimmäinen on amerikkalaisversio alunperin brittiläisestä sarjasta Shameless (Hävyttömät). Loistavasti roolitettu musta komedia jaksaa viikosta toiseen naulita minut tv:n ääreen.

Toinen valintani ja suosikkini on brittisarja Broadchurch, jonka tunnelma on niin kolkko ja hämmentävä että selkäpiitä riipii. Ahdistus tarttuu omaankin kurkkuun ja tulen todennäköisesti istumaan kahdesti viikossa tv:n ääressä tämän pikkukaupungin väen parissa.

Sitten koitin miettiä mitä muuta yhtä vangitsevaa, hauskaa tai koskettavaa pyörisi näillä normikanavilla juuri nyt, mutta en keksinyt muuta yhtä mojovaa. Joten zoom out kauemmas menneisyyteen!

Viime keväänä tunteitani kosketti SVT:n tuottama Torka aldrig tårar utan handskar (Älä pyyhi kyyneleitä paljain käsin). Sarja itkettikin ihan hirveästi ja sohva täyttyi joka viikko nenäliinoista. En muista toista fiktiivistä sarjaa jossa olisin näin heittelehtinyt surun partaalla. Tämä siis juu perustuu siihen Jonas Gardellin vasta suomennettuun kirjaan.

Nauramaan minut taas on saanut taannoin esitetty Green Wing. Tämän sarjan suomenkielistä nimeä en kertakaikkiaan muista. Jotenkin se liittyi sairaalaan, mutta ei pikagooglauksella löytynyt. Ken muistaa, voisi mulle vinkata. Kiitos.
Mutta asiaan... tämä sarja oli niin posketon että oikeasti nauroin ääneen ja jäin tuijottamaan paikoilleni. Vauhti ja verbaliikka oli niin mieletöntä että toimii uusintakatseluillakin. Ainakin minun huumorintajuuni kolahtaa.

Profit on puolestaan on sarja jonka kaikkein mieluimmin näkisin uudestaan. Se on ainakin kahdesti tullut suomen tv:stä, aluksi näin ihan vahingossa ja toisella kertaa oikein odotin. En tiedä miten aika on kohdellut tätä 90-luvun ihmettä, mutta mieluusti taas katselin miten Jim Profit avaa juppiasuntonsa salaisen oven ja menee nukkumaan pahvilaatikkoon. Oijoi.

Kuvalainaus: Wikipedia.org

Over and out.


2 kommenttia: